- Projektitarina
- 9.11.2022
- 759 lukukertaa
Raide-Jokerilla luontoarvot on otettu huomioon ja joka päivä on oppinut uutta – ”Tämä on idealtaan kuin laittaisi 40 katutyömaata peräjälkeen”
Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen välille rakennettavaa pikaraitiolinjaa, Raide-Jokeria, on ollut rakentamassa laaja kirjo rautaisia rakennusalan ammattilaisia. Hanke on jo loppusuoralla, sillä tässä kuussa reitillä alkavat koeajot. Kysyimme kahdelta mukana olleelta YIT:läiseltä, millainen rakennusprojekti Raide-Jokeri on ollut.
Raide-Jokeri tulee lopulta kulkemaan noin 25 kilometrin pituista rataa, josta noin 16 kilometriä sijoittuu Helsinkiin ja loput yhdeksän kilometriä Espooseen, korvaten runkobussilinjan 550. Helsingin Viikissä sijaitsevan Viikinkaaren työmaan aluevastaavana työskennellyt Teemu Manninen ja Raide-Jokerin ympäristöinsinööri Henna Malmipuro ovat molemmat monin tavoin iloisia saatuaan työskennellä Raide-Jokerin hankkeen parissa.
”Raide-Jokerin hankkeessa on ollut ihan huikeat kollegat! Siksi on ollut mukava tulla töihin joka aamu. Tietynlainen haikeus kuitenkin on jo ilmassa, kun hieno projekti ollaan saamassa päätökseen”, Henna kertoo.
Teemu täydentää, että Raide-Jokerin hanke on ollut todella uniikki kokonaisuus. Hänelle tämä oli ensimmäinen allianssihanke, jossa hän on ollut mukana.
”Viikinkaaren hankkeesta tekee hienon se, että tässä on ollut infratyömaan työlajeista suurin osa läsnä vain vajaan puolen kilometrin pätkällä. Raide-Jokeri on idealtaan vähän niin kuin laittaisi 40 katutyömaata peräjälkeen.”
Kuvaa ei ole otettu työmaalla, vaan valmiilla pysäkillä.
Haasteista on selvitty
Haasteita hankkeelta ei ole kuitenkaan puuttunut. Teemu ja Henna kertovat, että Viikinkaarella on ollut mukana monenlaisia toimijoita, kuten yliopisto ja muita yksityisiä toimijoita, joilla molemmilla on omia laboratorioita. Niissä puolestaan on käytössä tärinäherkkiä laitteita, mikä onkin täytynyt ottaa rakentaessa huomioon.
”Tärkeintä oli se, että toimijat pystyivät jatkamaan omaa toimintaansa mahdollisimman vähin keskeytyksin. Erityisvaatimukset huomioitiin aikataulusuunnittelussa. Muun muassa paalutukset suunniteltiin siten, että niistä aiheutuisi mahdollisimman lyhyt häiriöaika. Laitteita suojattiin ja siirrettiin kiinteistöjen sisällä parempiin paikkoihin”, Teemu kertoo.
Toimijoihin on pidetty säännöllisesti yhteyttä rakentamisen ajan. Korona-aikana yhteydenpito siirtyi etäyhteyksiin.
”Kaikkia toimijoita jännitti, että mitä tästä oikein aiheutuu, kun kyseessä oli kolmen vuoden työmaa. Pahimpana pelkona oli se, ettei täällä pystyisi tekemään mitään tutkimustoimintaa tai käyttämään laitteita. Pelkoja onnistuttiin suhteellisen nopeasti hälventämään ja rationalisoimaan. Tutkimustoimintaa onkin jatkettu lukuun ottamatta esimerkiksi satunnaisia paalutuspäiviä”, Teemu toteaa.
Viikinkaaren alue on ollut haastava kohde myös maaperän ja pohjaveden olosuhteiden takia. Pohjavettä jouduttiin alentamaan melko paljonkin alueella.
”Se tarkoittaa sitä, että kaivantoja jouduttiin pumppaamaan tyhjiksi ja pumppausmäärät olivat aika suuria. Maaperä on hienojakoista silttiä tai hiekkaa, mikä aiheutti hieman harmaita hiuksia täällä työmaalla. Jouduimme miettimään kiintoaineksen erotusta, eli että miten vedestä saadaan kaikki hiekka erotettua ennen kuin se johdetaan työmaalta eteenpäin”, Henna kertoo.
Haasteena pikaraitiotien työmaalla on ollut lisäksi sijainti keskellä tiheimmin asuttua Suomea, jolloin työmaa-alue on ollut melko ahdas, lähellä ollut paljon kiinteistöjä ja liikennettä kulkenut työmaan ympärillä tiheästi.
”Mutta tietenkin saa myös olla ylpeä, koska vaikka meillä on ollut paljon haasteita, niistä on hyvin selvitty”, Henna iloitsee.
Joka päivä oppii uutta
Teemu on alun perin valmistunut ammattikorkeakoulusta hortonomiksi. Hän kokee, että erilaisesta koulutustaustasta on ollut rakennusalalla hyötyä muun muassa maisemallisiin näkemyksiin. Hän on myös viittä vaille valmis rakennusinsinööri. Hennalla puolestaan on perinteisempi polku rakennusalalle, sillä hän on koulutukseltaan ympäristötekniikan insinööri.
”YIT:lle ja Raide-Jokerille päädyin alun perin konsulttipuolelta. Vanha kollega soitti, että YIT hakee ympäristöinsinööriä hankkeelle. Päätin laittaa paperit sisään ja soittaa. Siten pääsin tänne töihin.”
Konsulttipuolelta rakennusalalle vaihtamiseen motivoi ennen kaikkea hyvät vaikutus- ja kehitysmahdollisuudet.
”Halusin päästä näkemään asioita vähän eri näkökulmista ja myös vaikuttamaan ja kehittämään työtapoja sekä sitä, miten asioita voitaisiin tehdä paremmin.”
Mikä sitten Raide-Jokerin hankkeessa on ollut erityisen mielekästä?
”Joka päivä on oppinut uutta, mikä on ollut huikeaa. Hankkeella on myös paljon eri alan asiantuntijoita ja ammattilaisia.”
Luonto- ja ympäristöarvot ovat keskiössä
Henna on ollut osa Raide-Jokerin ympäristötiimiä ja on hankkeesta monin tavoin ylpeä. Ympäristön eteen hankkeella on tehty paljon töitä.
”Raide-Jokerilla rakentaminen on alusta alkaen päätetty toteuttaa luonto- ja ympäristöarvot huomioiden. Rakentaessa pystytään tekemään paljon toimenpiteitä luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi; olemme esimerkiksi kunnostaneet puroja, jotta taimen viihtyy niissä paremmin.”
”Hankehan sijoittuu pääkaupunkiseudulle, mutta liippaa läheltä esimerkiksi Natura-alueita sekä taimen- ja kaupunkipuroja. On liito-oravan ydinalueita sekä lisääntymis- ja levähdyspaikkoja, eli yllättävän paljon luontoympäristöä. Yleensä rakentamisesta puhuttaessa ei ajatella ensimmäisenä, että luonnon ja eliöiden tilaa pystytään parantamaan, mutta itse asiassa yllättävän paljon pystytään tekemään siinä rakentamisen ohella”, Teemu täydentää.
Hänen mukaansa työmaavesien käsittelyssä on onnistuttu hankkeella äärimmäisen hyvin.
”Täällä on myös keksitty hyvin ratkaisuja siihen, miten asukkaiden häiriötä pystytään minimoimaan muun muassa meluntorjunnalla. YIT:llä olen ylpeä siitä, että pystymme vaikuttamaan siihen, millä tavalla työtavat paranevat”, hän lisää.
Kaiken kaikkiaan hanke on mennyt Teemun mukaan hyvin.
”Tämähän on monen ihmisen yhteistuotos, myös yhteistyökumppaneiden ja aliurakoitsijoiden osalta; eihän tätä nyt yksin olla tehty”, Teemu lopettaa.
Ymmärrys rakentamisesta on lisääntynyt
Teemu ja Henna iloitsevat, että hanke on lisännyt tietoisuutta siitä, mitä rakentaminen todellisuudessa on. Kiskojen laitto onkin lopulta vain pieni osa isoa kokonaisuutta, jossa kaikenlaista kiskojen alla olevaa uusitaan.
”Monesti moititaan, että miksi rakentamisessa kestää niin kauan. Kestolle on kuitenkin yleensä aina jokin järkevä syy. Tällä pätkällä on ollut paljon erilaisia toimijoita ja oli erikseen esimerkiksi kaukolämmön urakointi sekä kaasuputkien asennus”, Teemu sanoo.
”Kun rakennetaan pikaraitiotietä, ei ehkä ymmärretä, kuinka paljon todellisuudessa joudutaan vaikkapa vaihtamaan tai saneeraamaan viemäreitä, kaapeleita ja kaikkea mitä tuolta maan alta löytyy tai siirtämään niitä radan alta pois. Usein ajatellaan, että tehän vain laitatte ne raiteet siihen, mutta todellisuudessa se ei ole ihan niin yksinkertaista”, Henna jatkaa.
Suomessa pohjarakenteisiin täytyy panostaa monia muita maita enemmän, sillä meillä on kylmä talvi ja routaa.
”Monessa muussa maailman kolkassa pärjätään pienemmilläkin pohjarakenteilla, mutta Suomessa pitää ottaa kaikki olosuhteet huomioon. Kun pohjatyöt tehdään huolella, varmistetaan, että ratikka kulkee seuraavat sata vuotta, kuten rakenteet on suunniteltu”, Teemu selittää.
